hiki

參まいり見み：-hiki

芬蘭語ご

詞し源げん

源みなもと自じ原始げんし芬蘭語ご *hiki，源みなもと頭あたま不明ふめい。與あずか愛あい沙すな尼あま亞あ語ご higi同どう源みなもと。

發音はつおん

• 國際こくさい音標おとしべ^(幫助)：/ˈhiki/, [ˈhik̟i]

名詞めいし

hiki

1. 汗あせ

   hiellä ja vaivalla ― 通過つうか自己じこ辛からし勤つとむ的てき汗水あせみず

變格へんかく

hiki 的てき屈折くっせつ (Kotus 類型るいけい 7*D/ovi，k-∅元もと音おと變換へんかん)
主格しゅかく		hiki	hiet
屬ぞく格かく		hien	hikien
部分ぶぶん格かく		hikeä	hikiä
入にゅう格かく		hikeen	hikiin
		單數たんすう	複數ふくすう
主格しゅかく		hiki	hiet
賓格ひんかく	主あるじ	hiki	hiet
	屬ぞく	hien
屬ぞく格かく		hien	hikien
部分ぶぶん格かく		hikeä	hikiä
內格		hiessä	hi’issä
出格しゅっかく		hiestä	hi’istä
入にゅう格かく		hikeen	hikiin
接せっ格かく		hiellä	hi’illä
離はなれ格かく		hieltä	hi’iltä
向むかい格かく		hielle	hi’ille
樣さま格かく		hikenä	hikinä
轉移てんい格かく		hieksi	hi’iksi
欠格けっかく		hiettä	hi’ittä
手段しゅだん格かく		—	hi’in
共きょう格かく		請參閱下方かた的てき所有しょゆう格かく形式けいしき。

hiki 的てき所有しょゆう格かく形式けいしき (Kotus 類型るいけい 7*D/ovi，k-∅元もと音おと變換へんかん)

第一人稱だいいちにんしょう單數たんすう所有しょゆう者しゃ 單數たんすう 複數ふくすう 主格しゅかく hikeni hikeni 賓格ひんかく 主あるじ hikeni hikeni 屬ぞく hikeni 屬ぞく格かく hikeni hikieni 部分ぶぶん格かく hikeäni hikiäni 內格 hiessäni hi’issäni 出格しゅっかく hiestäni hi’istäni 入にゅう格かく hikeeni hikiini 接せっ格かく hielläni hi’illäni 離はなれ格かく hieltäni hi’iltäni 向むかい格かく hielleni hi’illeni 樣さま格かく hikenäni hikinäni 轉移てんい格かく hiekseni hi’ikseni 欠格けっかく hiettäni hi’ittäni 手段しゅだん格かく — — 共きょう格かく — hikineni 第二人稱だいににんしょう單數たんすう所有しょゆう者しゃ 單數たんすう 複數ふくすう 主格しゅかく hikesi hikesi 賓格ひんかく 主あるじ hikesi hikesi 屬ぞく hikesi 屬ぞく格かく hikesi hikiesi 部分ぶぶん格かく hikeäsi hikiäsi 內格 hiessäsi hi’issäsi 出格しゅっかく hiestäsi hi’istäsi 入にゅう格かく hikeesi hikiisi 接せっ格かく hielläsi hi’illäsi 離はなれ格かく hieltäsi hi’iltäsi 向むかい格かく hiellesi hi’illesi 樣さま格かく hikenäsi hikinäsi 轉移てんい格かく hieksesi hi’iksesi 欠格けっかく hiettäsi hi’ittäsi 手段しゅだん格かく — — 共きょう格かく — hikinesi 第一人稱だいいちにんしょう複數ふくすう所有しょゆう者しゃ 單數たんすう 複數ふくすう 主格しゅかく hikemme hikemme 賓格ひんかく 主あるじ hikemme hikemme 屬ぞく hikemme 屬ぞく格かく hikemme hikiemme 部分ぶぶん格かく hikeämme hikiämme 內格 hiessämme hi’issämme 出格しゅっかく hiestämme hi’istämme 入にゅう格かく hikeemme hikiimme 接せっ格かく hiellämme hi’illämme 離はなれ格かく hieltämme hi’iltämme 向むかい格かく hiellemme hi’illemme 樣さま格かく hikenämme hikinämme 轉移てんい格かく hieksemme hi’iksemme 欠格けっかく hiettämme hi’ittämme 手段しゅだん格かく — — 共きょう格かく — hikinemme 第二人稱だいににんしょう複數ふくすう所有しょゆう者しゃ 單數たんすう 複數ふくすう 主格しゅかく hikenne hikenne 賓格ひんかく 主あるじ hikenne hikenne 屬ぞく hikenne 屬ぞく格かく hikenne hikienne 部分ぶぶん格かく hikeänne hikiänne 內格 hiessänne hi’issänne 出格しゅっかく hiestänne hi’istänne 入にゅう格かく hikeenne hikiinne 接せっ格かく hiellänne hi’illänne 離はなれ格かく hieltänne hi’iltänne 向むかい格かく hiellenne hi’illenne 樣さま格かく hikenänne hikinänne 轉移てんい格かく hieksenne hi’iksenne 欠格けっかく hiettänne hi’ittänne 手段しゅだん格かく — — 共きょう格かく — hikinenne 第三人稱だいさんにんしょう所有しょゆう者しゃ 單數たんすう 複數ふくすう 主格しゅかく hikensä hikensä 賓格ひんかく 主あるじ hikensä hikensä 屬ぞく hikensä 屬ぞく格かく hikensä hikiensä 部分ぶぶん格かく hikeään hikeänsä hikiään hikiänsä 內格 hiessään hiessänsä hi’issään hi’issänsä 出格しゅっかく hiestään hiestänsä hi’istään hi’istänsä 入にゅう格かく hikeensä hikiinsä 接せっ格かく hiellään hiellänsä hi’illään hi’illänsä 離はなれ格かく hieltään hieltänsä hi’iltään hi’iltänsä 向むかい格かく hielleen hiellensä hi’illeen hi’illensä 樣さま格かく hikenään hikenänsä hikinään hikinänsä 轉移てんい格かく hiekseen hieksensä hi’ikseen hi’iksensä 欠格けっかく hiettään hiettänsä hi’ittään hi’ittänsä 手段しゅだん格かく — — 共きょう格かく — hikineen hikinensä

派生はせい詞し

• hikoilla
• hiota
• hiostaa

複ふく合あい詞し

複ふく合あい詞し

• hieneritys
• hienhaju
• hikihelmi
• hikihuokonen
• hikijumppa
• hikikarpalo
• hikilappu
• hikiliina
• hikinauha
• hikipinko

• hikipisara
• hikirauhanen
• hikitahra
• hikivilla
• jalkahiki
• kainalohiki
• tuskanhiki
• villahiki
• villanhiki

異い序詞じょし

• khii

夏なつ威たけし夷えびす語ご

感歎かんたん詞し

hiki

1. 好こう的てき

名詞めいし

hiki

1. 能力のうりょく

動詞どうし

hiki

1. (靜態せいたい動詞どうし) 能のう夠，會かい

   Hiki iā ʻoe ke ʻōlelo Hawaiʻi?

   你會說せつ夏なつ威たけし夷えびす語ご嗎？

2. 〈不ふ及物〉 到達とうたつ

英えい格かく里さと亞あ語ご

詞し源げん

對比たいひ芬蘭語ご hiki。

名詞めいし

hiki

1. 汗あせ

日にち語ご

羅ら馬うま字じ

hiki

1. ひき的てき羅ら馬うま字じ。

毛利もうり語ご

動詞どうし

hiki

1. 攜帶

斯瓦希まれ里さと語ご

形容詞けいようし

hiki

1. hii的てきki-類るい形がた。