nenä

參まいり見み：nena

芬蘭語ご

詞し源げん

源みなもと自じ原始げんし芬蘭語ご *nenä。

發音はつおん

• 國際こくさい音標おとしべ^(幫助)：/ˈnenæ/, [ˈne̞næ]
• 韻いん部ぶ：-enæ
• 斷だん字じ^(幫助)：ne‧nä

名詞めいし

nenä

1. 〈解かい〉 人にん鼻はな
2. 鼻はな周しゅう皮膚ひふ
3. 端はし

   niemen nenä ― 半島はんとう的てき尖端せんたん

變格へんかく

nenä (Kotus 變格へんかく類型るいけい 10/koira，無む層そう級きゅう變化へんか)的てき變格へんかく
主格しゅかく		nenä	nenät
屬ぞく格かく		nenän	nenien
部分ぶぶん格かく		nenää	neniä
入にゅう格かく		nenään	neniin
		單數たんすう	複數ふくすう
主格しゅかく		nenä	nenät
賓格ひんかく	nom.	nenä	nenät
	gen.	nenän
屬ぞく格かく		nenän	nenien nenäinrare
部分ぶぶん格かく		nenää	neniä
內格		nenässä	nenissä
出格しゅっかく		nenästä	nenistä
入にゅう格かく		nenään	neniin
所ところ格かく		nenällä	nenillä
奪だつ格かく		nenältä	neniltä
向むかい格かく		nenälle	nenille
樣さま格かく		nenänä	neninä
變格へんかく		nenäksi	neniksi
具ぐ格かく		—	nenin
缺格けっかく		nenättä	nenittä
共きょう格かく		—	nenineen

nenä 的てき所有しょゆう格かく形式けいしき (變格へんかく類型るいけい koira)
所有しょゆう者しゃ	單數たんすう	複數ふくすう
第一人稱だいいちにんしょう	nenäni	nenämme
第二人稱だいににんしょう	nenäsi	nenänne
第三人稱だいさんにんしょう	nenänsä

近きん義ぎ詞し

• (口語こうご, 人ひと鼻はな) klyyvari, nenu, nokka
• (狗いぬ的てき鼻はな周しゅう皮膚ひふ)： kirsu
• (端はし)： pää, kärki, nokka

派生はせい詞し

• kaivaa nenäänsä
• nenäkkäin
• nenäkäs

複ふく合あい詞し

• aatelisnenä
• etunenä
• irtonenä
• kippuranenä
• kotkannenä
• kyömynenä
• lättänenä
• nenäapina
• nenähengitys
• nenäkarva
• nenäkoru
• nenäkuorikko
• nenäkäytävä
• nenäliina
• nenäluu
• nenänalusta
• nenänielu

• nenänjuuri
• nenännipukka
• nenänpää
• nenänreikä
• nenänselkä
• nenäntyvi
• nenänvalkaisu
• nenänvarsi
• nenänvieri
• nenäontelo
• nenäpolyyppi
• nenäpäivä
• nenärengas
• nenärusto
• nenäsumute
• nenäsuuäänne

• nenätauti
• nenäverenvuoto
• nenävokaali
• nenäväylä
• nenä-äänne
• niemennenä
• nirppanenä
• nuhanenä
• nykerönenä
• perunanenä
• pystynenä
• räkänenä
• satulanenä
• tekonenä
• töpselinenä
• uutisnenä

參まいり見み

• kuono, kärsä, turpa (動物どうぶつ的てき口くち鼻はな)

異い序詞じょし

• ennä, näen

英えい格かく里さと亞あ語ご

Nenä (1).

Nenä (2).

詞し源げん

源みなもと自じ原始げんし芬蘭語ご *nenä。與あずか愛あい沙すな尼あま亞あ語ご nina、芬蘭語ご nenä等ひとし同どう源みなもと。

發音はつおん

• (下しも勞ろう卡) 國際こくさい音標おとしべ^(幫助)：/ˈnenæ/, [ˈne̞næ]
• (索さく伊い科か拉ひしげ) 國際こくさい音標おとしべ^(幫助)：/ˈnenæ/, [ˈne̞næ]
• 斷だん字じ：ne‧nä

名詞めいし

nenä (屬ぞく格かく nenän，部分ぶぶん格かく nennää)

1. 鼻はな
2. 端はし

變格へんかく

nenä 的てき變格へんかく
	單數たんすう	複數ふくすう
主格しゅかく	nenä	nenät
屬ぞく格かく	nenän	nenniin
部分ぶぶん格かく	nennää	nenniiä
入にゅう格かく	nennää	nennii
內格	nenääz	neniiz
出格しゅっかく	nenäst	nenist
向むかい格かく	nenälle	nenille
所ところ格かく	nenääl	neniil
奪だつ格かく	nenält	nenilt
變格へんかく	nenäks	neniks
樣さま格かく	nennään	nenniin

參考さんこう資料しりょう

• Vitalij Chernyavskij (2005) Ižoran keel (Ittseopastaja)‎^[1], 页29

沃特語ご

詞し源げん

源みなもと自じ原始げんし芬蘭語ご *nenä。

名詞めいし

nenä (屬ぞく格かく nenää，部分ぶぶん格かく [please provide])

1. 鼻はな
2. （動物どうぶつ的てき）口くち鼻はな部ぶ

變格へんかく

本ほん名詞めいし需要じゅよう添加てんか變格へんかく表ひょう模も板ばん。

參考さんこう資料しりょう

• "nenä" in Vadja keele sõnaraamat