Haruki Murakami
| Haruki Murakami | |
|---|---|
.jpg) Haruki Murakami 2009. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. tammikuuta 1949 Kioto, Japani |
| Kansalaisuus | japanilainen |
| Ammatti | kirjailija, kääntäjä |
| Kirjailija | |
| Aikakausi | 1979– |
| Tyylilajit | surrealismi, postmodernismi, realismi, kehitysromaani, scifi |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| Harukimurakami.com (englanniksi) | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Haruki Murakami (jap.
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Murakami syntyi Kiotossa vuonna 1949. Hän oli opettajaperheensä ainoa lapsi. Murakami varttui Japanin häviämää toista maailmansotaa seuranneina vuosina ja ihaili Yhdysvaltoja sen rikkaudesta ja kulttuurisesta innostuksesta. Nuorena Murakami luki paljon venäläisiä kirjailijoita Tolstoita ja Dostojevskia sekä amerikkalaisia Chandleria, Fitzgeraldia ja Vonnegutia. Hän kirjoitti koulunsa lehteen ja opiskeli elokuvaa Wasedan yliopistossa. Hänen tutkielmansa vuodelta 1975 käsitteli matkaa yhdysvaltalaisessa elokuvassa.[1]
Murakami pitää amerikkalaisesta musiikista, ja valmistuttuaan yliopistosta hän omisti menestyvän jazzkerhon Tokiossa. Murakamin ensimmäiset romaanit Kaze no uta o kike (1979) ja Sen-Kyūhyaku-Nanajū-San-Nen no Pinbōru (1980) menestyivät hyvin, joten Murakami luopui jazzkerhosta vuonna 1981 ja ryhtyi kokopäivätoimiseksi kirjailijaksi. Kahden ensimmäisen romaanin päähahmot Boku ja Rotta esiintyvät myös kolmannessa romaanissa Suuri lammasseikkailu (1982). Sitä seurasi niin ikään Japanissa palkittu Maailmanloppu ja ihmemaa (1985). Näiden kahden romaanin välisinä vuosina Murakami käänsi englannista japaniin Raymond Carverin ja John Irvingin romaaneja sekä julkaisi kolme novellikokoelmaa.[1]
Murakamin seuraava romaani, Beatlesin laulun mukaan nimetty Norwegian Wood (1987) oli myyntimenestys. Sitä seurasivat niin ikään menestyneet ja kiitellyt Tanssi tanssi tanssi, Rajasta etelään, auringosta länteen ja Vieterilintukronikka.[1]
Murakami muutti vuonna 1991 Yhdysvaltoihin, missä hän opetti Princetonin yliopistossa ja kirjoitti. Kōben maanjäristyksen ja Tokion metron Korkein totuus -lahkon hermokaasuiskujen jälkeen Murakami palasi Japaniin ja haastatteli uhreja. Haastatteluista syntyi kaksi tietokirjaa.[2]
Murakamin maine kasvoi, kun hänen romaanejaan alettiin kääntää vieraille kielille. Hänen seuraavia palkittuja romaanejaan oli muun muassa Kafka rannalla (2002). Murakamin romaaneista on tehty myös elokuvia.[1]
Teoksista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Murakami on sanonut pyrkivänsä kirjoittamaan ”globaalia kirjallisuutta”. Hänen kirjoissaan on paljon viittauksia amerikkalaiseen populaarikulttuuriin. Hänen tyylilleen ovat ominaista huumori, kepeys, yksinkertaisuus ja selkeys sekä rohkeat ja mielikuvitukselliset harppaukset ja rinnastukset. Hänen teemojaan ovat rakkaus, ihmissuhteet, salaliitot sekä poliittiset ja historialliset aiheet. Hänen leikkisät, epäpoliittiset ja amerikkalaisvaikutteiset romaaninsa ovat olleet etenkin nuorten japanilaislukijoiden suosiossa.[1]
Murakamin teoksia on käännetty yli 40 kielelle. Häntä on rinnastettu muun muassa Paul Austeriin, J. D. Salingeriin, Raymond Chandleriin ja Jorge Luis Borgesiin. Murakamia on usein povattu Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi.[3][4]
Suomessa Murakamin kirjoja on julkaistu Tammen Keltaisessa kirjastossa, jossa ilmestyi ensimmäinen suomennos vuonna 1993 (Suuri lammasseikkailu). Vuonna 2014 ilmestynyt Värittömän miehen vaellusvuodet oli ensimmäinen Murakamin suoraan japanista suomeen käännetty romaani. Sen suomensi Raisa Porrasmaa.[5] Aiemmat käännökset on tehty englanninkielisistä käännöksistä.[4]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomennetut teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suuri lammasseikkailu. (Hitsuji o meguru bōken, 1982) Suomentanut Leena Tamminen. Helsinki: Tammi (Keltainen kirjasto 267), 1993. ISBN 951-30-9723-4
- Maailmanloppu ja ihmemaa. (Sekai no owari to Hado-Boirudo Wandarando, 1985) Suomentanut Raisa Porrasmaa. Helsinki: Tammi (Keltainen kirjasto), 2015. ISBN 978-951-31-8185-7
- Norwegian Wood. (Noruwei no mori, 1987) Suomentanut Aleksi Milonoff. Helsinki: Tammi (Keltainen kirjasto 429), 2017. ISBN 978-951-31-6296-2
- Tanssi tanssi tanssi. (Dansu dansu dansu, 1988). Suomentanut Antti Valkama. Helsinki: Tammi (Keltainen kirjasto 504), 2019. ISBN 9789520408022
- Rajasta etelään, auringosta länteen. (Kokkyo no Minami, Taiyo no Nishi, 1992) Suomentanut Juha Mylläri. Helsinki: Tammi (Keltainen kirjasto 483), 2017. ISBN 978-951-31-9623-3
- Sputnik-rakastettuni. (Supuutoniku no koibito, 1999) Suomentanut Ilkka Malinen. Helsinki: Tammi (Keltainen kirjasto 353), 2003. ISBN 951-31-2589-0
- Kafka rannalla. (Umibe no Kafuka, 2002) Suomentanut Juhani Lindholm. Helsinki: Tammi (Keltainen kirjasto 396), 2009. ISBN 978-951-31-3519-5
- Pimeän jälkeen. (Afuta Daku, 2004). Suomentanut Antti Valkama. Helsinki: Tammi (Keltainen kirjasto 216), 2020. ISBN 9789520420109.
- Mistä puhun kun puhun juoksemisesta. (Hashiru koto ni tsuite kataru toki ni boku no kataru koto, 2007) Suomentanut Jyrki Kiiskinen. Helsinki: Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-6035-7
- 1Q84: osat 1 ja 2. (1Q84, 2009) Suomentanut Aleksi Milonoff. Helsinki: Tammi (Keltainen kirjasto 444), 2013. ISBN 978-951-31-7109-4
- 1Q84: osa 3. (1Q84, 2010) Suomentanut Aleksi Milonoff. Helsinki: Tammi (Keltainen kirjasto 448), 2013. ISBN 978-951-31-7324-1
- Värittömän miehen vaellusvuodet. (Shikisai o motanai Tazaki Tsukuru to, kare no junrei no toshi, 2013) Suomentanut Raisa Porrasmaa. Helsinki: Tammi (Keltainen kirjasto 457), 2014. ISBN 978-951-31-7947-2
- Miehiä ilman naisia. (Onna no inai otokotachi, 2014) Suomentanut Juha Mylläri. Helsinki: Tammi (Keltainen kirjasto 475), 2016. ISBN 978-951-31-9043-9
- Komtuurin surma. (Kishidancho Goroshi, 2017). Suomentanut Juha Mylläri. Helsinki: Tammi (Keltainen kirjasto 493), 2018. ISBN 978-952-04-0161-0.
- Vieterilintukronikka. (Nejimaki-dori kuronikuru, 1995) Suomentanut Antti Valkama. Helsinki: Tammi (Keltainen kirjasto 519), 2021. ISBN 978-952-04-2491-6
- Ensimmäinen persoona. (Ichininshō Tansū) Suomentanut Antti Valkama. Helsinki: Tammi (Keltainen kirjasto 530), 2022. ISBN 978-952-04-3938-5
- Kaupunki ja sen epävakaa muuri. (Machi to sono futashika na kabe, 2023.) Suomentanut Antti Valkama. Helsinki: Tammi (Keltainen kirjasto 549), 2024. ISBN 978-952-04-6352-6
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Hacht, Anne Marie & Hayes, Dwayne D. (toim.): ”Haruki Murakami”, Gale Contextual Encyclopedia of World Literature, Volume 3, s. 1117–1120. Gale, 2009. ISBN 978-1-4144-3137-6
- ↑ About the Author Random House. Viitattu 8.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Haruki Murakami Kirja.fi. Viitattu 8.10.2015.
- ↑ a b Valo, Johanna: Kesäkuun kirjailijaesittelyssä Haruki Murakami 26.6.2013. Kirkkonummen pääkirjasto. Viitattu 8.10.2015.[vanhentunut linkki]
- ↑ Keski-Korpela, Nina: Haruki Murakami tuo päähenkilönsä Hämeenlinnaan Yle Uutiset. 7.8.2014. Viitattu 8.10.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Haruki Murakamin verkkosivut (englanniksi)
- Exorcising Ghosts (englanniksi)
- Jari O. Hiltunen: Juoksevan kirjailijan elämää ja hienovireisiä henkilökuvia
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
