Heian-kausi
Heian-kausi (jap.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heian-kautta edelsi Nara-kausi. Heian-kausi alkoi vuonna 794 Japanin 50. keisarin, Kammun, siirrettyä maan pääkaupungin Heian-kyōhon (nykyinen Kioto). Nimellisesti valta oli keisarilla, mutta todellisuudessa sitä käytti Fujiwara-klaani. Suojellakseen etujaan maakunnissa Fujiwarat ja muut aatelisklaanit tarvitsivat vartijoita, sotilaita ja poliiseja. Niinpä sotilasluokan valta kasvoi koko Heian-kauden ajan. Jo vuonna 939 Taira no Masakado uhkasi keskushallituksen valtaa kansannousussa itäisessä Hitachin provinssissa, ja lähes samaan aikaan Fujiwara no Sumitomo kapinoi lännessä. Sotilasvallankaappauksen uhka oli kuitenkin vielä kaukana.
Sotilasluokan nouseminen hoviin oli Hōgen-kapinan seuraus. Taira no Kiyomori elvytti tällöin Fujiwarojen hallinnon asettamalla pojanpoikansa sijaishallisijan valtaistuimelle. Heidän klaaninsa, Taira-klaani, kaatui vasta Genpei-sodan myötä, jonka jälkeen vuonna 1185 Minamoto no Yoritomo otti vallan keisareilta ja perusti shōgunaatin Kamakuraan. Tämä merkitsi Kamakura-kauden alkua.
Kehitys buddhalaisuudessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Buddhalaisuus alkoi levitä koko Japaniin Heian-kaudella pääasiassa kahden esoteerisen lahkon, Tendain (
Heian-kauden kirjallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaikka kirjoitettu kiina (Kanbun,
Japanin nykyisen kansallislaulun Kimi Ga Yon sanat kirjoitettiin Heian-kaudella, kuten myös Murasaki Shikibun Genjin tarina, yksi ensimmäisistä japaninkielisistä romaaneista. Murasaki Shikibun aikalainen ja kilpailija Sei Shōnagon keräsi ajatuksensa keisarinnan palveluksessa toimiessaan Tyynykirjaan (
Heian-kauden talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaikka Heian-kausi olikin epätavallisen pitkä rauhallinen kausi, Japani toisaalta heikentyi kaudella taloudellisesti ja suuri osa maan väestöstä ajautui köyhyyteen. Hyväosaisia aatelisia (Yokibito, "hyvät ihmiset") oli noin viisi tuhatta ehkä noin viiden miljoonan asukkaan maassa. Yksi syy samuraiden valtaannousuun olikin hovin kyvyttömyys hallinnoida Japania ja sen provinsseja. Vuoteen 1000 mennessä hallitus ei enää kyennyt painamaan rahaa, joka oli hiljalleen katoamassa. Kaupalle tarpeellisen välineen puute heijastuukin ajanjakson kirjallisuudessa – mm. läheteille annetaan rahan sijasta hyödyllisiä tavaroita, kuten vanha silkkikimono. Fuijwara-hallitsijat eivät myöskään kyenneet pitämään yllä kunnollisia poliisivoimia, mikä jätti matkaajat alttiiksi rosvoille. Tämä heijastuu myös kirjallisuudessa päähenkilöiden yöllä matkustamista kohtaan tuntemina pelkoina.
Heian-kauden taidetta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Hevospäinen Bodhisattva Kannon, 1100-luku
-
Dai'itoku myō, 1100-luku
-
Hugen enmei -bodhisattva, 1100-luku
-
Bodhisattva Kannon, 1100-luku