Ksii

Kreikkalainen kirjaimisto
	Käytöstä poistuneet:
	Infobox OK

Ksii (isona kirjaimena Ξくしー, pienenä ξくしー, m.kreik. ξくしーιいおた, ksi, kreik. ξくしーιいおた, xi) on kreikkalaisen kirjaimiston 14. kirjain. Sen äännearvo on sekä muinaiskreikassa että nykykreikassa [ks]. Kreikkalaisissa numeroissa ksiin lukuarvo on 60.^[1]

Latinalaisessa kirjaimistossa ksiitä vastaa kirjain X/x. Suomen kieleen ksii translitteroidaan muinaiskreikasta ks ja nykykreikasta x. Monissa muissa latinalaista kirjaimistoa käyttävissä kielissä, kuten englannissa, ksii translitteroidaan aina kirjaimella x.

Muoto ja sen historia

Ksii on kehittynyt foinikialaisen kirjaimiston kirjaimesta (samekh).^[1]

Ksii esiintyi useimmissa paikallisissa kreikkalaisissa kirjaimistoissa, mutta sen muodossa oli paljon vaihtelua. Monissa kirjain muistutti alun perin foinikialaista esikuvaansa, jossa oli yksi pystyviiva ja kolme poikkiviivaa. Myöhemmin se kehittyi muotoon, jossa olivat jäljellä vain poikkiviivat. Joissakin kirjaimistoissa ksii esiintyi muodossa, joka muistuttaa nykyistä X-kirjainta latinalaisessa kirjaimistossa, johon se kopioitui tässä muodossa. Kyseinen muoto tunnetaan muun muassa Aitolian, Epeiroksen, Arkadian, Lakonian ja Eliin kirjaimistoista.^[2]^[3]

Joissakin kirjaimistoissa ksii muistutti puolestaan pystyristiä tai +-merkkiä. Kaikissa paikallisissa kirjaimistoissa ksiitä ei alun perin käytetty, vaan [ks]-äänne esitettiin kirjaimilla ΚかっぱΣしぐま eli käyttämällä khiitä ja sigmaa.^[3]

Epigrafisissa lähteissä ksiistä esiintyy muun muassa seuraavanlaisia variantteja:^[4]

Merkityksiä

Ξくしー eli ksii on hiukkasfysiikassa baryoni, joissa on kaksi s-kvarkkia (outoa kvarkkia). Niitä ovat Ξくしー^- ja Ξくしー⁰, joiden spin on 1/2, sekä Ξくしー^*- ja Ξくしー^*0, joiden spin on 3/2.
ξくしー´ on kreikkalaisissa numeroissa luku 60.^[1]

Lähteet

↑ ^a ^b ^c Kiilunen, Jarmo & Nikki, Nina: Alfasta oomegaan. Uuden testamentin kreikan tukipaketti, s. 124–127. Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 103. Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 2013. ISBN 978-951-9217-58-1.
↑ Voutiras, E.: ”The introduction of the alphabet”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 267. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3.
↑ ^a ^b Karali, M.: ”Writing systems”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 204–205. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3.
↑ Ancient Greek letter forms Poinikastas. Centre for the Study of Ancient Documents, University of Oxford. Viitattu 15.12018.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ksii Wikimedia Commonsissa

[Kiilunen-1] Kiilunen, Jarmo & Nikki, Nina: Alfasta oomegaan. Uuden testamentin kreikan tukipaketti, s. 124–127. Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 103. Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 2013. ISBN 978-951-9217-58-1.

[Voutiras-2] Voutiras, E.: ”The introduction of the alphabet”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 267. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3.

[Karali-3] Karali, M.: ”Writing systems”. Teoksessa Christidis, A.-F. (toim.): A History of Ancient Greek. From the Beginnings to Late Antiquity, s. 204–205. Cambridge University Press, 2007. ISBN 978-0-521-83307-3.

[Poinikastas-4] Ancient Greek letter forms Poinikastas. Centre for the Study of Ancient Documents, University of Oxford. Viitattu 15.12018.

[1]

[2]

[3]

[4]

Ksii

Sisällys

Muoto ja sen historia

Merkityksiä

Lähteet

Aiheesta muualla

Navigointivalikko

Ksii

Muoto ja sen historia

Merkityksiä

Lähteet

Aiheesta muualla

Navigointivalikko

Haku