Maurice Maeterlinck
| Maurice Maeterlinck | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. elokuuta 1862 Gent |
| Kuollut | 6. toukokuuta 1949 (86 vuotta) Nizza |
| Puoliso | Georgette Leblanc |
| Kirjailija | |
 Nimikirjoitus |
|
| Palkinnot | |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Maurice Polydore Marie Bernard Maeterlinck (29. elokuuta 1862 Gent – 6. toukokuuta 1949 Nizza) oli belgialainen kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1911.[1] Maeterlinckin katsottiin edustavan dekadenssia parhaimmillaan tai pahimmillaan. Hänestä tehtiin kreivi vuonna 1932. Oopperalaulaja, kirjailija Georgette Leblanc oli hänen pitkäaikainen kumppaninsa (1895–1918).
Maeterlinck ja suomalaiset taiteilijat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maurice Maeterlinck vaikutti moniin suomalaistaiteilijoihin; ainoa F. E. Sillanpään suomentama teos on Maeterlinckin Köyhäin aarteet, jonka hän käänsi alkukielestä keskellä sisällissotaa. Sillanpää ei nähnyt Maeterlinckin näytelmää, mutta hän kuuli kirjailijasta viimeistään Tuusulassa vieraillessaan opiskeluvuosinaan Eero Järnefeltin perheessä. Maeterlinck vaikutti myös Arvid Järnefeltin näytelmiin Kuolema (1903) ja Hiljaisuudessa (1913).
Järnefeltin Suvirantaa vastapäätä maantien toisella puolen oli Ainola, jonka isäntä Jean Sibelius sävelsi näyttämömusiikin (opus 46) Maeterlinckin tunnetuimpaan näytelmään Pelléas ja Mélisande, jonka pohjalta Claude Debussy teki samannimisen oopperan.[2]
Kirjailija Jalmari Finne suomensi Maurice Maeterlinckin sekä Maeterlickin pitkäaikaisen kumppanin Georgette Leblancin veljen Maurice Leblancin romaaneja ranskan kielestä.
Kirjailija Juhani Aho puolestaan suomensi Maeterlinckin näytelmän Sininen lintu. Venäläinen teatterinuudistaja Konstantin Stanislavski ohjasi näytelmän kuuluisan kantaesityksen Moskovan Taiteelliseen teatteriinsa 1908.[3] Myös kirjailija Maila Talvio on suomentanut Sininen lintu -näytelmän.[4] Uuden Suomen toimittaja, kirjailija Eino Palola puolestaan käänsi Maeterlinckin teoksen Kuolema.
Suomennettuja teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sisar Beatrice (Soeur Béatrice, 1901). Suomentanut Jalmari Finne. 1903.
- Mehiläisten elämää (La vie des abeilles ,1901). Suomentanut Anna Fieandt. Otava, 1910.
- Sininen lintu (L'oiseau bleu, 1908). Suomentanut Maila Talvio. WSOY, 1913. 2. painos 1921, suomentanut Juhani Aho.
- Köyhäin aarteet (Le trésor des humbles,1896). Suomentanut F. E. Sillanpää. WSOY, 1918. 2. painos 1921.
- Kuolema (La Mort, 1908). Suomentanut Eino Palola. Karisto, 1918.
- Haudattu temppeli (Le temple enseveli, 1902). Suomentanut Armas Hämäläinen. Kirja, 1924.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ The Nobel Prize in Literature 1911 (elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. (englanniksi)
- ↑ Panu Rajala: Sillanpää syventyi Maeterlinckiin keskellä kapinasotaa
- ↑ Moring, Kirsikka: Onni ei ole ryyppylaulu – Kansallisteatterin Sininen lintu on hämmentävä aikuistensatu Helsingin Sanomat. 12.9.2007.
- ↑ Books ans writers; Maila Talvio (1871-1951)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vapaasti ladattavia Maurice Maeterlinckin teoksia Project Gutenbergissä ja Projekti Lönnrotissa.
- Latvakangas, Eva: Nerokkaimpia ovat kukat Turun Sanomat. 6.4.2008.
| ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||
