Ukraina
Ukraina Україна (ukrainakielân) |
|
---|---|
lippu |
vaakun |
Ruánáá kuávlu lii Ukraina. Kuovgisruánáájin lii merkkejum Ruošâ väldidem kuávlu. |
|
Staatâhäämi | täsiväldi |
President | Volodymyr Zelensky |
Uáiviminister | Denys Šmyhal |
Uáivikaavpug | Kiova |
Eres kaavpugeh |
Harkova Odessa Dnipro Donetsk Zaporižžja Lviv Kryvyi Rih Mykolajiv Mariupol eres kaavpugeh |
Vijđodâh | 603 550 km² |
– sisčääci |
7 % |
Ässeeloho (2021) | 41 554 836 (Krimttáá já Sevastopolttáá) |
– ässeesaahâdvuotâ | 73,8 ässed/km² |
Virgáliih kielah | ukrainakielâ |
Vaaluut | hryvnia (UAH) |
Äigi | UTC+2 |
– kesiäigi | UTC+3 |
Jiečânâsvuotâ | |
– Sovjetlittoost | porgemáánu 24. 1991 |
Uánádâs | UA |
– fiävruin | UA |
– kirdemmašinijn | UR |
Jotolâh | uálgispiälásâš |
Sundenummeer | +380 |
Internet TLD |
.ua .укр |
Motto | "Воля, Злагода, Добро" |
Aalmuglâšlaavlâ | Štše ne vmerla Ukrajiny |
|
Ukraina (ukrainakielân Україна [ukrɑˈjinɑ]) lii jiečânâs staatâ Nuorttâ-Euroopist. Ukraina uáivikaavpug lii Kiova.
Historjá
Porgemáánu 24. peeivi 1991 Ukraina šoodâi jiečânâssân Sovjetlittoost. Ive 2014 Ruoššâ volliittij maadâ-Ukrainast leijee Krimân já väldidij tom. Tooláá iđedist kuovâmáánu 24. peeivi 2022 Ruoššâ volliittij Ukrainan uđđâsist, taan keerdi meiddei Vielgis-Ruošâ já Krim peht.[1]
Eennâmtiätu
Ukraina vijđodâh lii 603 550 km², mast 24 220 km² lii čääci.[2] Vijđoduv mield Ukraina lii maailm 48. stuárráámus staatâ[2] sehe Euroop nubben stuárráámus staatâ já stuárráámus ollásávt Euroopist leijee staatâ.
Sajadâh já rääjih
Ukraina lii staatâ Nuorttâ-Euroopist. Ton ránnjástaatah láá nuorttân Ruoššâ, tavveen Vielgis-Ruoššâ já uárjin Puola, Slovakia, Uŋgar, Romania já Moldova. Ukrainast staatârääjih láá ohtsis 5 581 km.[2] Kuhemus rääji lii 1 944 km rääji Ruoššáin.[2] Uánihumos rääji vist lii 97 km rääji Slovakiain.[2] Ukraina máddáábeln láá Azovameerâ já Čapismeerâ. Merâriddo lii ohtsis 2 782 km.
Morfologia
Ukraina alemus saje lii Hoverla čokke (2 061 m) Viestâr-Karpaatijn, Karpaatij aalmuglâšmeecist viestâr-Ukrainast.[2] Ton vyeligumos saje vist lii Čapismeerâ riddo (0 m).[2]
Haldâttâh já politiik
Ukraina staatâhäämi lii semipresidentlâš täsiväldi.
Haaldâtlâš jyehim
Ukraina lii juohhum 24 kuávlun, Krim autonomisâš täsivááldán já kyevti kaavpugân (ukrainakielân місто): Sevastopol já Kiova.
- Dnipropetrovsk kuávlu (Дніпропетровська область)
- Donetsk kuávlu (Донецька область)
- Harkova kuávlu (Харківська область)
- Herson kuávlu (Херсонська область)
- Hmelnytskyi kuávlu (Хмельницька область)
- Ivano-Frankivsk kuávlu (Івано-Франківська область)
- Kiova kuávlu (Київська область)
- Kirovohrad kuávlu (Кіровоградська область)
- Luhansk kuávlu (Луганська область)
- Lviv kuávlu (Львівська область)
- Monnjâ-Karpatia kuávlu (Закарпатська область)
- Mykolajiv kuávlu (Миколаївська область)
- Odessa kuávlu (Одеська область)
- Pultava kuávlu (Полтавська область)
- Rivne kuávlu (Рівненська область)
- Sumy kuávlu (Сумська область)
- Ternopil kuávlu (Тернопільська область)
- Tšerkasy kuávlu (Черкаська область)
- Tšernihiv kuávlu (Чернігівська область)
- Tšernivtsi kuávlu (Чернівецька область)
- Vinnytsja kuávlu (Вінницька область)
- Volynia kuávlu (Волинська область)
- Zaporižžja kuávlu (Запорізька область)
- Žytomyr kuávlu (Житомирська область)
- Krim autonomisâš täsiväldi (Автономна Республіка Крим; Krym)
- Kiova* (Київ; Kyjiv)
- Sevastopol* (Севастополь)
Kuávluhaldâttuv nube tääsist Ukraina kuávluh já Krim autonomisâš täsiväldi láá juohhum syeinimáánu 2020 rääjist 136 pirrâdâhân (ukrainakielân район).
Viehâdâh
Kaavpugeh
Ukraina stuárráámus kaavpug lii ton uáivikaavpug Kiova. Tavenuorttâ-Ukrainast lii staatâ nubben stuárráámus kaavpug Harkova. Kuálmádin stuárráámus kaavpug lii ive 2014 rääjist Odessa. Ovdil 2014 tot lâi Dnipro, mii lii tääl niäljádin stuárráámus kaavpug.
Fáádást eres soojijn
- Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Ukraina.
Käldeeh
- ↑ Juhola, Teemu: Hyökkäys alkoi monesta ilmansuunnasta 2022-02-24. Čujottum 20.10.2024. (suomâkielân)
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 2,6 Explore All Countries — Ukraine The World Factbook. Čujottum 20.10.2024. (eŋgâlâskielân)