Euroopan kansanpuolue

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 13. lokakuuta 2019 kello 02.25 käyttäjän Politbyroo (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Euroopan kansanpuolue

Euroopan kansanpuolue (engl. European People’s Party, lyh. EPP) on vuonna 1976 perustettu eurooppalainen puolue. Sen perustivat kristillisdemokraattiset puolueet. Myöhemmin puolue on laajentanut jäsenkenttäänsä myös konservatiivisiin ja keskusta-oikeistolaisiin puolueisiin.

EPP on ollut Euroopan parlamentin suurin puolue vuodesta 1999, Eurooppa-neuvoston suurin puolue vuodesta 2002 ja se on myös selvästi suurin puolue nykyisessä Euroopan komissiossa. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja Euroopan komission puheenjohtaja tulevat molemmat EPP:stä. Monet Euroopan unionin perustajahahmoista tulivat puolueista, jotka myöhemmin perustivat EPP:n. EU:n ulkopuolella EPP:llä on enemmistö Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa. EPP on vuorotellut sen keskusta-vasemmistolaisen kilpailijan, Euroopan sosialidemokraattisen puolueen, kanssa Euroopan suurimpana puolueena.lähde?

Euroopan kansanpuolue on “Euroopan keskustaoikeistolainen poliittinen perhe. Se pyrkii luomaan ihmisiä lähellä olevan arvojen Euroopan, joka perustuu demokratiaan, avoimuuteen ja vastuullisuuteen, sekä vaurauteen, johon päästään edistämällä sosiaalista markkinataloutta.”[1]

Historia

EPP:n perustivat 8. heinäkuuta 1976 Luxemburgissa Jean Seitlinger, Belgian silloinen pääministeri Leo Tindemans ja Wilfried Martens. Tindemans oli myös puolueen ensimmäinen puheenjohtaja. Martensista toimi myöhemmin sekä Belgian pääministerinä että EPP:n pitkäaikaisena puheenjohtajana.

On syytä huomauttaa, että jo ennen EPP:n perustamista monet keskusta-oikeistolaiset yhdistykset olivat liikkeellä, ja näitä voidaan pitään EPP:n edeltäjinä. Näihin lukeutavat esimerkiksi 1946 perustettu Nouvelles Equipes Internationales sekä Euroopan kristillisdemokraattien unioni vuodelta 1965. Halutessaan historiaa voi jäljittää aina vuonna 1925 perustettuun Secretariat International des partis démocratiques d'inspiration chrétienne asti.

Tärkeä vaihe EPP:n historiassa tapahtui 1990-luvun loppupuolella kun Sauli Niinistö neuvotteli Euroopan demokraattien unionin (EDU) puheenjohtajana puolueen sulautumisen EPP:hen. Lokakuussa 2002 EDU:n toiminta loppui virallisesti, kun puolue tuli osaksi EPP:tä Estorilissa Portugalissa järjestetyssä tilaisuudessa. Niinistö valittiin tunnustuksena toimistaan EPP:n kunniapuheenjohtajaksi samana vuonna.

EPP:n 37 vuoden historian aikana puolueella on ollut viisi puheenjohtajaa:lähde?

Poliittinen toiminta ja tavoitteet

Poliittinen manifesti ja puolueohjelma

EPP päivitti puolueohjelmansa Bukarestissa vuonna 2012 järjestetyssä puoluekokokuksessa 20 vuoden jälkeen (EPP puoluekokous Ateenassa 1992) ja hyväksyi poliittisen manifestin, joka sisältää puolueen pääarvot ja politiikan tiivistetysti.lähde?

Arvoista manifesti korostaa seuraavia:

  • Vapaus keskeisenä ihmisoikeutena yhdistettynä vastuuseen
  • Perinteiden kunnioittaminen
  • Solidaarisuus apua tarvitsevia kohtaan, joiden vuorostaan tulee myös itse pyrkiä parantamaan tilannettaan
  • Julkisesta taloudesta huolehtiminen
  • Ympäristönsuojelu
  • Läheisyysperiaate
  • Pluralistinen demokratia ja sosiaalinen markkinatalous

Manifestissa esitellään myös EPP:n tärkeimmät tavoitteet EU:ssa:

  • Poliittinen unioni
  • Euroopan komission puheenjohtajan valitseminen suoralla vaalilla
  • Sisämarkkinoiden loppuunsaattaminen
  • Perheiden merkitys, koulutuksen ja terveyden edistäminen
  • Yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan vahvistaminen ja maahanmuuttajien integraatio
  • EU:n laajentumisen jatkaminen, parempi Euroopan lähialuepolitiikka, sekä syvempää yhteistyötä maiden kanssa, jotka eivät voi tai eivät halua liittyä EU:hun
  • EU:n yhteisen energiapolitiikan määrittely
  • Euroopan tason poliittisten puolueiden vahvistaminen

Rakenne

Organisaatio

Puheenjohtajisto

Euroopan kansanpuolueen nykyinen puheenjohtaja Joseph Daul.

Puheenjohtajistoon puolueen korkein päättävä elin. Se päättää puolueen poliittisesesta linjasta ja johtaa puhetta puolevaltuustossa. Puheenjohtajiston muodostavat puolueen puheenjohtaja, 10 varapuheenjohtajaa, kunniapuheenjohtajat, pääsihteeri ja taloudenhoitaja. Euroopan parlamentin EPP-ryhmän puheenjohtaja, Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajat sekä EU:n korkea edustaja (jos he kuuluvat EPP:n jäsenpuolueeseen) ovat puolueen varapuheenjohtajia virkansa puolensa.lähde?

Puoluevaltuusto

Puoluevaltuusto määrittelee puoleen poliittiset kannat jokaisen puoluekokouksen välillä, päättäen jäsenyyshakemuksista, poliittisista linjoista ja budjetista. Puoluevaltuuston delegaatit tulevat EPP:n jäsenpuolueista, liitännäispuolueista, jäsenjärjestöistä ja ryhmistä. Puoluevaltuusto kokoontuu vähintään kolme kertaa vuodessa.

Puoluekokous

Puoluekokous on Euroopan kansanpuolueen ylin päätöksentekoelin. Puoluekokouksen delegaatit tulevat EPP:n jäsenpuolueista, liitännäispuolueista, jäsenjärjestöistä ja ryhmistä.

Puolueen sääntöjen mukaan puoluekokous järjestetään joka kolmas vuosi. Tämän lisäksi puoluekokous järjestetään vuosina, jolloin pidetään europarlamenttivaalit (joka viides vuosi). Myös ylimääräisiä puoluekokouksia voidaan järjestää (ja on myös järjestetty). Todellisuudessa puoluekokous kokoontuu siis useammin kuin joka kolmas vuosi.

Puoluekokous valitsee puolueen puheenjohtajiston (joka kolmas vuosi) sekä päättää tärkeimmistä politiikkaohjelmista, vaaliohjelmista ja periaateohjelmasta.

Toiminta

Huippukokous

EPP-päämiehet kokoontuvat säännöllisesti huippukokoukseen ennen Eurooppa-neuvoston kokousta. Huippukokouksen tarkoituksena on löytää yhteinen linja Eurooppa-neuvoston kokousta varten.

Kutsut lähettää EPP:n puheenjohtaja puolueen puheenjohtajistolle, kaikille presidenteille ja pääministereille, jotka ottavat osaa Eurooppa-neuvostoon ja kuuluvat EPP:hen, Euroopan parlamentin puhemiehelle, Euroopan komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajille kuin myös EU:n korkealle edustajalle, mikäli he kuuluvat EPP:hen, varapääministereille tai muille ministereille, mikäli kyseisen maan pääministeri ei kuulu EPP:hen, ja mikäli EPP-puolue ei ole hallituksessa, kutsu lähetetään johtavalle EPP-puolueelle oppositiossa.

Ministerikokoukset

Samaan tapaan kuin EPP järjestää huippukokouksia ennen Eurooppa-neuvostoa, puolue järjestää ministerikokouksia ennen Euroopan unionin neuvoston kokouksia. Ministerikokouksiin ottavat osaa aihealueen pohjalta kyseiset ministerit, varaministerit, valtiosihteerit ja Euroopan parlamentin jäsenet.

Ministerikokouksia järjestetään 12 eri aiheen ympärillä:

  • Yleiset asiat
  • Ulkopolitiikka
  • Talous- ja rahapolitiikka
  • Sisäpolitiikka
  • Oikeus
  • Puolustus
  • Työllisyys- ja sosiaalipolitiikka
  • Teollisuus
  • Maatalous
  • Energia
  • Ympäristö

Muu toiminta

EPP:llä on useita työryhmiä eri aihealueiden ympärillä sekä tarpeen mukaan. Puolue myös järjestää tapaamisia EPP-taustaisten Euroopan komission jäsenten kanssa, sekä kutsuu komissaareja huippukokouksiinsa ja ministerikokouksiinsa.

Vuoden 2007 Euroopan tason poliittisia puolueita sääntelevän regulaation muutoksen jälkeen EPP, kuten muutkin europuolueet, ovat vastuussa Euroopan laajuisen vaalikampanjan järjestämisestä europarlamenttivaalien yhteydessä. Lissabonin sopimuksen mukaan EPP:llä, kuten muillakin europuoulueilla, on oltava kampanjan yhteydessä ehdokas Euroopan komission puheenjohtajaksi.

Toiminta

Euroopan neuvostossa

Euroopan kansanpuolueen ryhmä Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa puolustaa sananvapautta, ideoiden vapaata liikkuvuutta ja uskonnollista suvaitsevaisuutta. Ryhmä edistää läheisyysperiaatteen käyttöän, paikallista autonomiaa, sekä puolustaa kansallisia, sosiaalisia ja muita vähemmistöjä. Ryhmän puheenjohtajana toimi espanjalainen Pedro Agramunt.

Euroopan kansanpuolueen ryhmään Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa kuuluu myös jäseniä muista kuin EPP-jäsenpuolueista, kuten Patriotic Union (Liechtenstein), the Progressive Citizens' Party (Liechtenstein), the National and Democratic Union (Monaco) sekä Serbian Progressive Party.

EPP:n toiminta ETYJ:ssä

"EPP:n ja samanmielisten" ryhmä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) parlamentaarisessa yleiskokouksessa on järjestön aktiivisin poliittinen ryhmä ja kokoontuu säännöllisesti. EPP-ryhmän jäsenet osallistuvat vaalitarkkailutehtäviin ja ovat sitoutuneet edistämään demokraattisia arvoja ja käytäntöjä.

Ryhmään kuuluu myös jäseniä EPP:n ulkopuolisista puolueista. Näihin lukeutuvat muun muassa Britannian Konservatiivipuolue, Kanadan konservatiivipuolue sekä Yhdysvaltain Republikaaninen puolue.

Natossa

EPP:llä on ryhmä Naton parlamentaarisessa yleiskokouksessa. Aktiiviseen ryhmän puheenjohtajana toimii saksalainen Karl Lamers, joka toimii myös Naton yleiskokouksen puhemiehenä. Ryhmään kuuluu myös jäseniä Kanadan konservatiivipuolueesta ja Yhdysvaltain republikaanisesta puolueesta.


Jäsenpuolueet

EPP:n täysjäsenet
Maa Puolue
 Alankomaat Kristillisdemokraattinen puolue
holl. Christen-Democratisch Appèl
 Belgia Kristillisdemokraatit ja flaamit
holl. Christen-Democratisch en Vlaams
Humanistis-demokraattinen keskusta
ransk. Centre démocrate humaniste
 Bulgaria GERB
bulg. Граждани за европейско развитие на България
Demokraatit vahvemman Bulgarian puolesta
bulg. Демократи за силна България
Demokraattisten voimien liitto
bulg. Съюз на демократичните сили
Kansalaisten Bulgaria -liike
bulg. Движение „България на гражданите“
 Espanja Kansanpuolue
esp. Partido Popular
 Irlanti Fine Gael
 Italia Forza Italia
Alternativa Popolare
Keskustan liitto
ital. Unione di Centro
Partito Autonomista Trentino Tirolese
Popolari per l'Italia
Südtiroler Volkspartei
 Itävalta Itävallan kansanpuolue
saks. Österreichische Volkspartei
 Kreikka Uusi demokratia
kreik. Νέα Δημοκρατία
 Kroatia Kroatian demokraattinen liitto
kroatiaksi Hrvatska demokratska zajednica
 Kypros DISY
kreik. Δημοκρατικός Συναγερμός
 Latvia Yhtenäisyys
latv. Vienotība
 Liettua Kotimaan liitto – Liettuan kristillisdemokraatit
liett. Tėvynės sąjunga – Lietuvos krikščionys demokratai
 Luxemburg Kristillissosiaalinen kansanpuolue
luxemburgiksi Chrëschtlech Sozial Vollekspartei
ransk. Parti populaire chrétien social
saks. Christlich Soziale Volkspartei
 Malta Nationalistinen puolue
maltaksi Partit Nazzjonalista
 Portugali Sosiaalidemokraattinen puolue
port. Partido Social Democrata
CDS – Kansanpuolue
port. Centro Democrático e Social – Partido Popular
 Puola Kansalaisfoorumi
puol. Platforma Obywatelska
Puolan kansanpuolue
puol. Polskie Stronnictwo Ludowe
 Ranska Les Républicains
 Romania Kansallinen liberaalipuolue
romaniaksi Partidul Național Liberal
Romanian unkarilaisten demokraattinen allianssi
unk. Romániai Magyar Demokrata Szövetség
romaniaksi Uniunea Democrată Maghiară din România
Kansanliike-puolue
romaniaksi Partidul Mișcarea Populară
 Ruotsi Maltillinen kokoomus
ruots. Moderata samlingspartiet
Kristillisdemokraatit
ruots. Kristdemokraterna
 Saksa Saksan kristillisdemokraattinen unioni
saks. Christlich Demokratische Union Deutschlands
Baijerin kristillissosiaalinen unioni
saks. Christlich-Soziale Union in Bayern
 Slovakia Kristillisdemokraattinen liike
slovakiksi Kresťanskodemokratické hnutie
Most-Híd
Unkarilaisen yhteisön puolue
unk. Magyar Közösség Pártja
slovakiksi Strana maďarskej komunity
SPOLU – kansalaisdemokratia
slovakiksi SPOLU – občianska demokracia
 Slovenia Slovenian demokraattinen puolue
sloveeniksi Slovenska demokratska stranka
Slovenian kansanpuolue
sloveeniksi Slovenska ljudska stranka
Uusi Slovenia
sloveeniksi Nova Slovenija – Krščanski demokrati
 Suomi Kansallinen Kokoomus
Suomen Kristillisdemokraatit
 Tanska Konservatiivinen kansanpuolue
tansk. Det Konservative Folkeparti
Kristillisdemokraatit
tansk. Kristendemokraterne
 Tšekki Kristillinen ja demokraattinen unioni – Tšekkoslovakian kansanpuolue
tšek. Křesťanská a demokratická unie – Československá strana lidová
TOP 09
 Unkari Kristillisdemokraattinen kansanpuolue
unk. Kereszténydemokrata Néppárt
 Viro Isänmaa
vir. Isamaa

Lähteet

Aiheesta muualla