Vulles Sámmol Luobbala Ovllá Niillas Ándde Niilo, Niilo I. Aikio ii leat ruovttugilistis áidna Niilo Aikio. Iežas bearrašisge son ii leat áidna Niillas. Danin su leat mánnávuođa rájes gohčodan Guhkes Niilon.
Su lassin Deanuleagis leat golbma earáge Niilo Aikio. Dan sivas olbmot liikojit geavahit buddostaga, vai olbmot dihtet guđemuččas lea sáhka. Niilo I. Aikio lea duhtan iežas buddostatnammii.
– Ollu olbmot geavahit, dat dat gal lea dohkálaš, ii das mihkkige. Nuorabun kánske badjedásis vehá smihtten, in dal gillán gal eisege, muhto orui ahte ingo mun sáhtašii leat vehá oanehut maiddái, dadjá Aikio.
Buot Aikio soga albmát, nugo ádját ja áhčči, leat viehka guhkit, vielljage measta seamma mađo. Vieljažat leaba sullii 190 sentte guhkku.
– In dieđe man guhkit dat golbma Niilo Aikio leat, muhto mun jáhkán, ahte moaddelot sentte lean várra guhkit, bohkosa Aikio.
Buddostagat šaddet olbmo gudnejahttimis, muhto maid cielaheamis
Hánssa Ristena ja Uhca Niillasa Kerttu, Kerttu Vuolab Badje-Deanu Seidális dovdá bures sámi nammaárbevieru. Son lea čuvvon, mo mánáid gásttašedje dávjá sogas johtán namaid mielde. Namat čuvvo ádjáid ja áhkuid, áhčiid ja etniid ja eará lagaš fulkkiid ja soga namaid.
Dáhpin leamašan maid laktit mánáid namaide váhnemiid namaid. Sámi árbevieru mielde olbmuin ledje olu seamma namat, ja dan dihte olbmot fertejedje hutkat, mo sirret olbmuid, buddostagaid mielde.
Dábálaš leamašan maiddái gohčodit ja sirret olbmuid čehppodaga ja barggu mielde, go dan buohkat atne árvvus. Dat ledje gudnejahttinnamahusat.
– Ovdamearkka dihte lei hui čeahpes duojár, gii gulai Láiddiid sohkii, son lávii dorttiid ráhkadit. Su gohčodedje Dortte-Jovssehin. Son lei čeahpimus dorteráhkadeaddji ja duojár dan áigge, muittaša Vuolab.
Dihto namat maiddái čuvvo soga. Nugo Niillas, man oanidedje Nigán, dahje Ásllat dahje geahppaseabbon Áilu.
Buddostagat šadde maiddái cielaheamis.
– Buddostatnamain gávdnojedje maid ahkidis namahusat, maiguin olbmo futno ja atne olbmo heittoheabbon, nugo skierbmá dahje giehtabealle. Dat leat cielahannamahusat, maid ii galggašii geavahit, rávve Vuolab.
Olbmot, geain leat viiddes oktavuođat servodagas, ožžot álkibut buddostagaid
Juohke kultuvrras lea dábálaš, ahte juohke persovnnas lea namma ja dain de dahket lassinamaid. Olmmoš guhte doaibmá iešguđetlágan sosiálalaš oktavuođain ja bargosajiin, lea aktiivvalaš ja lea persovnnalaš, oažžu álkibut lassinamahusaid, muitala nammarájudutkamuša doseanta Minna Saarelma-Paukkala Helssega Universitehtas.
Jo unnivuođa rájes, go bearrašii riegáda mánná, váhnemat máŋgii stohket máná namain ja gohčodišgohtet aivve earán go gásttašannamma boahtá leat. Namas maid sáhttet botnjat jiellatnama.
– Ulbmilin lea dahkat lagaš oktavuođa bearašlahtuin, lohká Saarelma-Paukkala.
Buddostagaid ulbmilin lea maid leaikkastallama bokte buktit oidnosii, makkár olmmoš lea. Politihkkáriid ja oahpaheaddjiid máŋgii govvidit lassenamain, ovdamearkan biologiijaoahpaheaddji sáhttá gohčodit cuoppun.
– Ovdamearkka dihte jos leat guokte Máhte, nubbi lea suvddár ja nubbi fas gii dikšu poastta, dalle hállet Poasta-Máhtes ja Suvddár-Máhtes, vai bastet seammanammasaš olbmuid sirret servošis, muitala Saarelma-Paukkala.
Lunddolaččat almmáiolbmuide šaddet servvodagas viiddit oktavuođat, de sis leat eanet lassenamat, lasihastá vel Saarelma-Paukkala.
