Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis
Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.
Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.
"Oi niitä aikoja!"
"Meillä oli onnellinen lapsuus Kotkassa."
Meri kasvoi Kotkassa rakennusmestarin perheessä. Äiti ei saanut käydä kouluja, mutta hän kehitti itseään lukemalla. Kotkalaisilla 1930-luvun pihoilla oli ihana leikkiä, vaikka äidin sairastelu leimasikin Merin ja parhaan leikkitoverin, pikkusisko Ritvan lapsuutta.
Äidin arpajaisvoitto toi perheeseen pianon
Kouluvuodet 1934-1939 Kotkassa.
Merillä oli koulutoverina vallaton sydänystävä Maissi, joka osasi soittaa pianolla Kissanpolkan. Piano ei Louhoksen perheen tarkkaan budjettiin mahtunut, kunnes 1930-luvun puolivälissä kohtalo puuttui peliin.
Talvisota alkaa koulutytön uudessa kotikaupungissa Helsingissä
Koulutyttö talvisodan kotirintamalla 1939-40.
Pääkaupunkiin muuttaneet Kotkan murretta puhuneet maalaistytöt laativat Helsinki-sanakirjan jotteivät vaikuttaisi moukilta. Muutaman kuukauden kuluttua muutosta elämä muuttui vaaralliseksi kun talvisota syttyi. Merin vuodet 1939-1940.
Sotilaskotisisar pianistina Sibeliuksen tyttären viihdytysjoukoissa
Välirauhan aika 1940-1941.
Teinityttö Meri suoritti työvelvoitteensa sotilaskotisisarena myyden sumppia Suomenlinnassa. Välillä hän vilahti yläkertaan pianon ääreen, mikä johti työhön Katarina Ilveksen viihdytysjoukoissa. Meri kertoo välirauhan ja sodan vuosista 1940-1943.
Sota-ajan teinien kirjeenvaihto oli huoletonta
Meri kertoo sotavuosien kirjeenvaihdosta.
Teinitytöt eivät pohtineet kirjeissään sotaa tai puutetta. Elämä sisälsi rakkautta, ja oli jännittävää kun koulun ikkunasta näki suoraan Taivaskallion it-patterille. Sota-ajan 1941-43 kirjeenvaihtoa Kati-ystävän ja sotapoika Veken kanssa.
Karjakkona Pirttikoskella
Merin vuodet 1943-46.
Kesällä 1944 Meri suoritti työvelvoitteensa karjakkona Pirttikoskella. Edellisenä vuonna olivat auenneet Sibelius-Akatemian ovet ja vaikka sota päättyi syyskuussa 1944, pula jatkui. Ylioppilaaksi Meri pääsi mustan pörssin eriparikengissä 1946.
Erehdyksessä suoraan Sibelius-Akatemiaan
Keväällä 1943 lukiolaistyttö pyrki Sibelius-Akatemiaan.
Lukiolaistyttö pyrki 16-vuotiaana Sibelius-Akatemiaan ja pääsi sisään – suoraan aikuiskoulutukseen. Yksinäinen teini joutui teoriatunneille sodasta palanneiden miesten kanssa ja takelteli kun teititeltiin. Meri kertoo nuoren tytön opintovuosista 1943-46.
Ensimmäinen pianotunti Ernst Lingolla päättyi itkuun
Merin piano-opinnot Sibelius-Akatemiassa alkoivat 1943.
Sibelius-Akatemiassa Merillä oli kaksi tärkeää piano-opettajaa: maailmanmies Rolf Bergroth ja uskomattoman taitava Ernst Linko. Alemmuuskompleksinen ja yksinäinen pianoneito sai ystäviä kun säestäminen alkoi. Merin piano-opintoja Sibelius-Akatemiassa alkaen vuodesta 1943.
Opetustyö alkoi kun vahtimestari kiinnitti piano-opettajaksi Sibelius-Akatemiaan
Kieltäytyminen opettajan töistä oli melkein onnistua.
Merin toisen vuoden pedagogiikkaoppilaat menestyivät kevättutkinnoissa niin hyvin, että hänelle ehdotettiin tuntiopettajan töitä 1950-luvun alussa. Opiskelija mietti asiaa, päätti kieltäytyä tarjouksesta, mutta soitto vahtimestarille muutti kaiken.
Arvostettu pianoleidi Margaret Kilpinen uinahteli tutkinnoissa
Sibelius-Akatemia oli suuruuksien talo 40- ja 50-luvuilla.
Sibelius-Akatemia oli 1940-50-lukujen vaihteessa täynnä suuruuksia Sibelius-perheestä alkaen. Opiskelijaneito oli otettu saadessaan käydä siellä.
Ensikonsertoija pukeutui vaaleanpunaiseen silkkiin
Ensikonsertti Konservatoriolla tammikuussa 1956.
Konservatorion sali oli täynnä käpyläläisiä, kun 29-vuotias pianotaiteilija astui lavalle vaaleanpunaisessa, hihattomassa silkkileningissään. Karonkassa kotona Käpylässä Merin kunniaksi juotiin punaviiniä kahvikupeista. Meri kertoo ensikonsertistaan tammikuussa 1956.
Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa
Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.
Innokas sivuaineiden opiskelija teki soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.
Hevoskyytejä ja kauraryynejä tanssiryhmän kesäkiertueella
Naisvoimistelun ja tanssin säestäjä 1940-luvulla.
Kesällä 1945 koulutyttö sai elää taiteilijaelämää, kun Meristä tuli helsinkiläisen tanssiryhmän esiintymiskiertueen pianisti. Sodan jälkeisessä Suomessa matkaa tehtiin usein hevosella, ja ruokana oli enimmäkseen kauraryynejä. Meri kertoo, kuinka taito improvisoida teki hänestä naisvoimistelun ja tanssin säestäjän 1940-luvulla.
Suomi-Tytöt hurmasivat maailmalla
Naisvoimistelun edustusjoukkueen säestäjä 1950–60-luvuilla.
Meri kiersi Suomi-Tyttöjen kanssa maailmaa, kun matkustelu oli vielä harvojen huvia. Hänestä olisi voinut tulla emäntä saksalaiselle maitotilalle tai edustusrouva Egyptiin. Meri kertoo matkoistaan suomalaisen naisvoimistelun edustusjoukkueen säestäjänä 1950–1960-luvuilla.
Hiiri Seppo Nummen kirjallisessa piirissä
Taiteilijaelämää Helsingissä 1940-luvun lopulla.
Ylioppilasteatterissa Meri tutustui nuoreen kulttuurivaikuttajaan Seppo Nummeen, joka vei hänet mukaan kirjalliseen piiriinsä. Moderni runous, kiihkeät keskustelut, valvominen ja runsas kahvinjuonti saivat nuoren pianistin lopulta niin kiihdyksiin, että hänen oli mentävä maaseudun rauhaan lepäämään. Meri kertoo taiteilijaelämästä Helsingissä 1940-luvun lopulla.
Ylpeä Darmstadtin kävijä
Darmstadtin nykymusiikkikurssi 1957.
Keskustelu kävi kuumana, kun uuden musiikin tärkeimmät kansainväliset nimet Karlheinz Stockhausen ja Luigi Nono kohtasivat Darmstadtissa. Suomesta olivat Merin lisäksi mukana Ilkka Kuusisto, Seppo Heikinheimo ja Martti Vuorenjuuri. Meri kertoo Darmstadtin nykymusiikkikurssista kesällä 1957.
Köyhän rotan onnellista elämää Wienissä
Opintomatkat Wieniin 1950-1960-luvuilla.
Rahat riittivät pianotunteihin ja konserttien seisomapaikoille, ei juuri muuhun. Ystävykset Meri Louhos ja Liisa Pohjola huvittelivat jakamalla oluttuopin ja katselemalla Mariahilfestrassen näyteikkunoita. Silti opiskelijaelämä kesäisessä Wienissä oli niin ihanaa, että sinne oli päästävä uudestaan. Meri kertoo opinnoistaan Wienissä 1950-1960-luvuilla.
Mars Pariisiin ja Nizzaan!
Opintomatkat Pariisiin ja Nizzaan 1960–70-luvuilla.
Wienissä oltiin ylpeitä Wienistä ja arvosteltiin Pariisia. Pariisissa taas oltiin ylpeitä Pariisista ja arvosteltiin Wieniä. Lukuisten Wienin matkojen jälkeen Meri kiinnostui ranskalaisesta kulttuurista ja teki opintomatkoja Pariisiin ja Nizzaan 1960–1970-lukujen vaihteessa.
Ajatelkaa, laivalla Amerikkaan!
Opintomatka Amerikkaan 1960-1961.
Minä myös, Meri ajatteli, kun sai kuulla ASLA-Fulbright-stipendistä Amerikkaan. Kielikoe suosi liukkaasti englantia puhuvaa pianistia. Meri oli onnellisten joukossa, kun 20 valittua matkusti valtamerilaivalla yli Atlantin Amerikkaan elokuussa 1960.
Musikaalinen unelma Amerikassa
Opintomatka Amerikkaan 1960-1961.
Amerikassa musiikinhistoriaa ei opiskeltu tenttimällä, vaan tekemällä itse. Niinpä Meri esiintyi mm. cembalistina. Kamarimusiikkitunnit olivat pianistille juhlaa; kun Meri astui luokkaan, siellä istui jousikvartetti jo valmiina. Meri kertoo opinnoistaan Rochesterin Eastman School of Music’issä syksyllä 1960.
Itärannikolta länsirannikolle ja takaisin
Opintomatka Amerikkaan 1960-1961.
New Yorkin jälkeen Chicago, Salt Lake City ja San Francisco, sitten Los Angeles ja lopuksi vielä Washington. Meri päätti ottaa ASLA-Fulbright –stipendistään kaiken irti ja matkusti Yhdysvaltain itärannikolta länsirannikolle ja takaisin keväällä 1961.
Pianisti pelasti Olavinlinnan Fidelion
Savonlinnan musiikkikesät 1960-luvulla.
Kun sade alkoi, orkesteri otti soittimensa ja kiiruhti suojaan Olavinlinnan pihalta. Meri veti päälleen sadetakin, piano käärittiin muoviin, ja niin jatkui Ulf Söderblomin johtama Beethovenin Fidelion esitys kesällä 1968. Meri kertoo Savonlinnan musiikkikesistä 1960-luvulla.
Klemetti-Opistossa viulu vaikeni ja punaviini loppui
Piano-opetusta Klemetti-Opistossa Sohvi Korhosen kanssa.
Klemetti-Opiston kesäkursseilla tehtiin ahkerasti töitä, opetettiin ja esiinnyttiin, mutta myös rentouduttiin. Jopa niin että Kievarin juomavarasto tyhjeni. Meri kertoo kesistä Orivedellä 1970-luvun vaihteessa.
Nimetön pianisti säestää vuosikaudet Sibelius-Akatemiassa
Pianistia ei tee heikommaksi vaikka sanotaan säestäjä.
Sibelius-Akatemian lavalle nousi vuosien ajan vaalea säestäjä, jonka nimeä ei lukenut käsiohjelmissa. Yrjö Kilpinen -seuran tilaisuuksissa nimi jo näkyi ja Yleisradiossakin Meri nousi säestäjien korkeimpaan palkkaluokkaan. Tie säestäjäksi alkaa opintovuosista 1950-luvulla.
Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä
Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.
Meri teki koenauhan, kun kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan haettiin osallistujia Suomesta. Mooren Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Merin radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.
Matti Lehtinen oli ihanteellinen esimerkki laulajasta
Meri säesti kuuluisuuksia ja kartutti flyygelirahastoaan.
Merin säestäjän ura karttui erityisesti laulajista. Hänen säestettäviinsä lukeutuivat aikansa kuuluisuudet Matti Lehtinen, Taru Valjakka, Veikko Tyrväinen, Raili Kostia ja monet muut. Laulajien matkassa Meri keikkaili ja kartutti flyygelirahastoaan.
Vieraana Gerald Mooren mestariluokalla 1968
Meri Louhos haastattelee Gerald Moorea 1968
Neuvostomatkailua ennen votkaturismia
Merin ensimmäinen neuvostomatka osui 60-luvun puoliväliin.
Neuvostoliittoon oli vaikea päästä, mutta maan musiikkiopetus kiehtoi Meriä. Ensimmäinen mahdollisuus lähtöön tarjoutui ystävä Kirsti von Boehmin kautta. Matka taittui junalla ja majoitus oli loistohotelli Astoriassa. Meri kertoo ensimmäisestä Neuvostoliiton matkastaan 1960-luvun puolivälissä.
Koulupukuja, valtavia rusetteja ja Fazerin karamelleja Leningradissa
Lasten elämää Leningradilaisessa sisäoppilaitoksessa.
Leningradissa Meri ja Kirsti von Boehm pääsivät seuraamaan pianonsoiton opetusta yhteen Neuvostoliiton Keskusmusiikkikouluista.
Isolde Itä-Saksasta vahtii tutkijastipendiaattia Leningradin konservatoriossa
Leningradin konservatorion taso oli valtava.
Tehtyään useita turistimatkoja Leningradiin, Meri anoi tutkijastipendiä tutustuakseen Leningradin konservatorion opetukseen. Vierailu kesti joitakin viikkoja eikä majoitus 1980-luvun alussa ollut enää sen enempää Astoriassa kuin Europeiskajassakaan.
Venäjänopiskelijan Pushkin-huuma äityi kuuluisaksi
Kiinnostus kielen opiskeluun kasvoi neuvostomatkojen myötä.
Meri innostui kieliopinnoista neuvostomatkojen myötä. Aristokraattisen Lilli Baehr-Alexandrowskyn opetuksessa oppi kielen lisäksi Venäjän kulttuuria ja rakkaus Pushkiniin sai äärimmäiset mitat. Kielenopiskelija debytoi Dyyneillä 1985 myös puhenäyttämöllä.
Kuin Gogolin kuolleet sielut, minua ei ollut olemassa
Opintomatka Moskovaan 1978-79.
Moskovan rautatieasemalla ei ollut kukaan Meriä vastassa. Suomen lähetystön puhelinautomaatti kehotti soittamaan virka-aikana. Onneksi pianotaiteilija Elisabeth Leonskaja oli kotona, vastasi puhelimeen ja tarjosi makuusijan flyygelinsä alla. Meri kertoo tulostaan tutkijastipendiaatiksi Moskovaan syksyllä 1978.
Edesottamuksia Moskovan konservatorion asuntolassa
Opintomatka Moskovaan 1978-79.
Meri ei tiennyt miltä torakka näyttää, ennenkuin tuli Moskovaan. Konservatorion asuntolassa hän tutustui sekä torakoihin, luutaan, reiälliseen kopeekkaan että tiukkoihin mummuihin. Meri kertoo edesottamuksista Moskovan konservatorion asuntolassa syksyllä 1978.
Hulivili Maxim ja Moskovan muut huippulahjakkaat nuoret
Opintomatka Moskovaan 1978-79.
Maxim oli ihastuttava pieni poika, huippulahjakas piano-oppilas ja - hulivili. Kun opettaja läksytti häntä, Maxim vain kuunteli ja vilkaisi Meriin; pian myrsky olisi taas ohi. Meri kertoo Moskovan keskusmusiikkikoulusta, konservatoriosta ja kaupungin musiikkielämästä 1978-79.
Pianotaiteilija Elisabeth Leonskajan kummalliset syntymäpäivät
Opintomatka Moskovaan 1978-79.
Kun pianotaiteilija Elisabeth Leonskaja täytti 33 vuotta, hän kutsui moskovalaiskaksionsa täyteen ystäviä. Meri tiesi, että syntymäpäivät olivat Lisan jäähyväiset ja kertoo ystävänsä loikkauksesta Neuvostoliitosta syksyllä 1978.
Samppanjaa, kaviaaria ja hilpeää seuraa Moskovassa
Opintomatka Moskovaan 1978-79.
Neuvostoarki vaati vastapainoksi iloista irrottelua. Meri viihtyi taiteilija- ja diplomaattipiireissä, Natikan baarissa ja Intin montun yökerhoissa pikkutunneille saakka. Meri kertoo vapaa-ajastaan ja joulusta Moskovassa 1978.
Lähtö Moskovasta ja Vysotskin kissa
Opintomatka Moskovaan 1978-79.
Moskovan konservatorion tutkijastipendiaatti tutustui tunnollisesti Moskovan nähtävyyksiiin; Leninin mausoleumiin, Kremliin ja Punaiseen toriin. Lokakuun vallankumouksen paraatia hän katsoi tuntikaupalla telkkarista Stalin-henkisen suomalaismummon vieraana. Meri kertoo sekä Moskovasta 1978–79 että myöhemmistä matkoistaan kaupunkiin, jolloin hän kohtasi mm. Vladimir Vysotskin kissan.
Suomalaismuusikot Neuvostoliitossa
Kulttuuriviikot Neuvostoliitossa 1970–1980-luvuilla.
Kun suomalaiset muusikot olivat tutustumassa Odessan konservatorioon, he innostuivat pitämään improvisoidun konsertin yhdessä venäläisten kanssa. Moskova oli pahoillaan, kun sai kuulla tästä, sillä se olisi mielellään järjestänyt konsertin. Meri kertoo Suomi-Neuvostoliitto-seuran kulttuurivaihtoviikoista 1970–1980-luvuilla.
Miten oppilaasta saadaan ulos se mikä hänessä on idullaan?
Ajatuksia pianopedagogiikasta.
Kysymys, miten oppilaasta saadaan ulos se, mikä hänessä on idullaan, on jaksanut kiehtoa Meriä vuosikymmenet. Hän aloitti tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa 1950-luvun alussa, ja Akatemian pianonsoiton ja -pedagogiikan lehtori hänestä tuli 1980. Meri kertoo ajatuksiaan pianonsoiton opettamisesta.
"Sävel on vapaa" tuotti ystävyyssuhteita eetterissä
Merin radio- ja tv-työ alkoivat jo 1960-luvulla.
Televisiossa 1960-luvun alussa pianistina esiintynyt Meri Louhos ajautui radiojuontajaksi toimittuaan simultaanitulkkina Gerald Mooren lied-kurssilla Helsingissä 1968. Meristä tuli vuosikymmeniksi yksi rakastetuimmista Sävel on vapaa -puhelintoivekonsertin juontajista.
Ystäväni pilapiirtäjä Kari Suomalainen
Ystävä pilapiirtäjä Kari Suomalainen.
Merillä oli kunnia joutua useamman kerran Karin piirrosten malliksi. Meri kertoo musikaalisesta ystävästään pilapiirtäjä Kari Suomalaisesta.
...Pommeri, Hummeri... Louhoksen Meri
Aku Ankka luettelee kolme tunnettua merta.
Televisio- ja radioesiintymisten suosion saattelemana Meri päätyi 1970-luvulla Aku Ankkaan.
Merin nimipäivät 2018
Pianotaiteilija- ja pedagogi Meri Louhos vietti nimipäiväänsä Lallukan taiteilijakodin juhlasalissa 3. joulukuuta 2018. Vieraina oli sekä joukko Merin taiteilijaystäviä ja opettajakollegoita että oppilaita vuosien varrelta.
Pianotaiteilija Meri Louhoksesta tuli pianistien rakentaja
Onnittelemme syntymäpäivänä 17. toukokuuta!
Toukokuun 17. päivänä syntynyt pianotaiteilija Meri Louhos (s. 1927) on opiskellut pianonsoittoa ja pianopedagogiikkaa eri puolilla maailmaa. Hän on opettanut lukuisia piano-oppilaita, pianonsoiton opettajiksi valmistuvia ja ollut mukana toimittamassa uutta pianokoulua. Kotkalaisen rakennusmestarin tyttärestä tuli pianistien rakentaja.
Meri Louhos elää vahvasti tätä päivää
Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.
Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen taiteilijan arkea ja juhlaa sekä tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuuntele kuinka Meri avaa elämäänsä viiden valokuvan kautta toimittaja Lisa Enckellille radio-ohjelmassa Kuusi kuvaa.
