Hokkaidō

Hokkaidōn prefektuuri 北海道ほっかいどう
Tōyajärvi Hokkaidōn eteläosassa
Lippu	Symboli
Hokkaidōn prefektuurin sijainti Japanissa
Valtio	Japani
Alue	Hokkaidō
Kehitystoimistoja	14
Kuntia	185
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Sapporo
– kuvernööri	Naomichi Suzuki
Pinta-ala	83 424,44 km² (1.)
Väkiluku (1.10.2022)	5 139 522 (8.)
– väestötiheys	65 as./km²
Symbolit
– puu	Ajaninkuusi ja glehninkuusi
– kukka	Kurtturuusu
– lintu	Mantšuriankurki
Lyhenteet
– ISO 3166	JP-01
Prefektuurin internetsivut
Infobox OK

Hokkaidō (jap. 北海道ほっかいどう,  kuuntele ääntämys ^(ohje), kirjaimellisesti ”pohjoisen meren maakunta”) on Japanin pääsaarista toiseksi suurin Honshūn jälkeen. Se sijaitsee Honshūn pohjoispuolella Tyynessä valtameressä ja rajautuu lännessä Japaninmereen ja pohjoisessa Ohotanmereen. Sahalin sijaitsee sen pohjois- ja Kuriilit koillispuolella. Hokkaidō muodostaa muutamien lähisaarten kanssa Japanin suurimman prefektuurin; itse saaren pinta-ala on 77 978 neliökilometriä, prefektuurin 83 453 neliökilometriä eli noin 21 prosenttia Japanin kokonaispinta-alasta. Prefektuurin väkiluku on 5 139 522 (lokakuussa 2022).

Honshūsta Hokkaidōn erottaa Tsugarunsalmi, jonka alittaa vuonna 1988 valmistunut Seikan-tunneli. Saaren ilmasto on viileä, erityisesti länsirannikolla, jonne puhaltaa tuuli Siperiasta. Saari on hyvin vuoristoinen ja sillä on suuri keskusmassiivi, jota ympäröivät pienemmät vuorijonot. Rannikoilla on tasankoalueita. Saaren muuta Japania kylmemmästä ilmastosta huolimatta sillä harjoitetaan maataloutta, joka tuottaa muun muassa riisiä, soijaa, papuja, kauraa, ohraa, heinää ja perunoita; muita tärkeitä elinkeinoja ovat karjatalous, kalastus, metsäteollisuus ja terästeollisuus. Saaren tärkein keskus on Sapporon miljoonakaupunki, jossa myös prefektuurin hallinto sijaitsee.

Hokkaidōn alkuperäisasukkaat ovat ainuja. Saari tunnettiin aiemmin muun muassa nimillä Ezo tai Ezochi (jap. 蝦夷えぞ地ち); nykyinen nimi keksittiin vasta vuonna 1869. Saaren laajamittainen asuttaminen alkoi vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen.

Maantiede

Hokkaidō sijaitsee Japanin pohjoiskärjessä, lähellä Venäjää. Saaren pinta-ala on 77 978 km² ja se on Japanin toiseksi suurin saari. Hokkaidō on Japaninmeren, Ohotanmeren ja Tyynen valtameren ympäröimä ja rannikoilla on laajat tasangot. Vesialueita Hokkaidōhon kuuluu yhteensä 4 943 km². Saaren keskiosa on vuoristoista ja siellä sijaitsee useita vulkaanisia tasankoja. Saaren korkein vuori on 2 290 metriin kohoava Asahi-vuori.

Suuria kaupunkeja on muun muassa 1,7 miljoonan asukkaan kaupunki Sapporo ja Asahikawa saaren keskellä, rannikolla kohti Honshūta on Hakodaten kaupunki.

Hokkaidōn prefektuuriin kuuluu myös useita pienempiä saaria, kuten Rishiri, Okushiri ja Rebun. Japanilaisten mukaan myös Venäjän hallussa olevat Iturup-, Kunashir-, Shikotan- ja Habomai-saaret kuuluvat Japanille. Hokkaidōn asema prefektuurina ilmenee nimen tavusta dō, mutta siihen viitataan harvoin ”Hokkaidōn prefektuurina” paitsi silloin, kun on tärkeää erottaa itse saari prefektuurista.

Hokkaidōssa sijaitsee myös paljon koskematonta metsää ja useita kansallispuistoja.

• 6 kansallispuistoa:
  • Shiretokon kansallispuisto (知床しれとこ)
  • Akanin kansallispuisto (阿寒あかん)
  • Kushiron suomaan kansallispuisto (釧路くしろ湿原しつげん)
  • Daisetsuzanin kansallispuisto (大雪山たいせつざん)
  • Shikotsun–Tōyan kansallispuisto (支ささえ笏しゃく洞爺とうや)
  • Rishirin–Rebunin–Sarobetsun kansallispuisto (利尻りしり礼文れぶんサロベツ)
• 5 puolikansallispuistoa (準じゅん国立こくりつ公園こうえん)

Ilmasto

Hokkaidō on tunnettu viileistä kesistään ja jäätävistä talvistaan, minkä takia saari tunnetaankin lempinimellä ”Japanin Alaska”.^[lähde? ] Elokuussa keskilämpötila on arviolta noin 22 °C, kun taas tammikuussa keskilämpötila on –12 °C ja –4 °C välillä riippuen alueen korkeudesta. Saarella tapahtuu usein voimakkaita paikallisia lumimyrskyjä, jotka muodostavat pitkäkestoisia lumikinoksia. Näistä lumikinoksista korkeimmat ovat paikoitellen jopa useita metriä korkeita.

Muista Japanin suurista saarista poiketen Hokkaidōssa ei ole kesäkuussa alkavaa sadekautta, minkä takia saaren sademäärät eivät kohoa korkeiksi. Ilmasto on usein lauha tai viileä, eikä lämpötila nouse korkeaksi edes kesän kuumimpina kuukausina. Viileän ilmastonsa takia Hokkaidō on Japanin suosituimpia matkailukohteita, koska ilmasto mahdollistaa hyvät olosuhteet harjoittaa erilaisia talviurheilulajeja, kuten hiihtoa ja mäkihyppyä.

Talvisin Hokkaidōn pohjoisilla rannikkoalueilla liikkuminen Ohotanmeren kautta on hankalaa, sillä Kamtšatkan niemimaalta irtoilevat jäälautat liikkuvat saaren ohitse. Jäälautat yhdistettynä voimakkaisiin tuulenpuuskiin tekevät talvisin laiva- ja ilmaliikenteestä käytännössä mahdotonta Hokkaidōn pohjoisosissa.

Sapporon ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −0,6 0,1 4,0 11,5 17,3 21,5 24,9 26,4 22,4 16,2 8,5 2,1 ka. 12,9 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −7,0 −6,6 −2,9 3,2 8,3 12,9 17,3 19,1 14,2 7,5 1,3 −4,1 ka. 5,3 Vrk:n keskilämpötila (°C) −3,6 −3,1 0,6 7,1 12,4 16,7 20,5 22,3 18,1 11,8 4,9 −0,9 ka. 8,9 Sademäärä (mm) 113,6 94,0 77,8 56,8 53,1 46,8 81,0 123,8 135,2 108,7 104,1 111,7 Σしぐま 1 106,6 L ä m p ö t i l a −0,6 −7,0 0,1 −6,6 4,0 −2,9 11,5 3,2 17,3 8,3 21,5 12,9 24,9 17,3 26,4 19,1 22,4 14,2 16,2 7,5 8,5 1,3 2,1 −4,1 S a d a n t a 113,6 94,0 77,8 56,8 53,1 46,8 81,0 123,8 135,2 108,7 104,1 111,7 Lähde: 平年へいねん値ち（年とし・月がつごとの値ね）札幌さっぽろ 気象庁きしょうちょう – Japan Meteorological Agency. Viitattu 24.09.2012.

Aluejako

Yleiskehitystoimistot

Hokkaidōn hallinto jakautuu yhdeksälle yleiskehitystoimistolle, joista viiden alaisuudessa toimii vielä alempi kehitystoimisto.

1 a 2 3 b 4 c 5 d 6 7 8 9 e (kiista) (kiista)
Yleiskehitystoimisto		Japaniksi	Pääkaupunki	Suurin kunta	Väestö (2009)	Ala (km²)	Kunnat
1	Sorachi	空知そらち総合そうごう振興しんこう局きょく	Iwamizawa	Iwamizawa	338 485	5 791,19	10 kaupunkia	14 maaseutukaupunkia
a	↳ Ishikari	石狩いしかり振興しんこう局きょく	Sapporo	Sapporo	2 324 878	3 539,86	6 kaupunkia	1 maaseutukaupunkia	1 kyläkunta
2	Shiribeshi	後志しりべ総合そうごう振興しんこう局きょく	Kutchan	Otaru	234 984	4 305,83	1 kaupunki	13 maaseutukaupunkia	6 kyläkunta
3	Iburi	胆振いぶり総合そうごう振興しんこう局きょく	Muroran	Tomakomai	419 115	3 698,00	4 kaupunkia	7 maaseutukaupunkia
b	↳ Hidaka	日高ひだか振興しんこう局きょく	Urakawa	Shinhidaka	76 084	4 811,97		7 maaseutukaupunkia
4	Oshima	渡島ととう総合そうごう振興しんこう局きょく	Hakodate	Hakodate	433 475	3 936,46	2 kaupunkia	9 maaseutukaupunkia
c	↳ Hiyama	檜山ひやま振興しんこう局きょく	Esashi	Setana	43 210	2 629,94		7 maaseutukaupunkia
5	Kamikawa	上川かみかわ総合そうごう振興しんこう局きょく	Asahikawa	Asahikawa	527 575	10 619,20	4 kaupunkia	17 maaseutukaupunkia	2 kyläkuntaa
d	↳ Rumoi	留萌るもい振興しんこう局きょく	Rumoi	Rumoi	53 916	3 445,75	1 kaupunki	6 maaseutukaupunkia	1 kyläkunta
6	Sōya	宗谷そうや総合そうごう振興しんこう局きょく	Wakkanai	Wakkanai	71 423	4 625,09	1 kaupunki	8 maaseutukaupunkia	1 kyläkunta
7	Ohotsk	オホーツク総合そうごう振興しんこう局きょく	Abashiri	Kitami	309 487	10 690,62	3 kaupunkia	14 maaseutukaupunkia	1 kyläkunta
8	Tokachi	十勝とかち総合そうごう振興しんこう局きょく	Obihiro	Obihiro	353 291	10 831,24	1 kaupunki	16 maaseutukaupunkia	2 kyläkuntaa
9	Kushiro	釧路くしろ総合そうごう振興しんこう局きょく	Kushiro	Kushiro	252 571	5 997,38	1 kaupunki	6 maaseutukaupunkia	1 kyläkunta
e	↳ Nemuro	根室ねむろ振興しんこう局きょく	Nemuro	Nemuro	84 035	3 406,23	1 kaupunki	4 maaseutukaupunkia

Kunnat

Yleiskehitys- ja kehitystoimistojen hallinnassa on 35 kaupunkia ja 150 muuta kuntaa, joista 129 on maaseutukaupunkeja ja 21 on kyläkuntia. Kyläkunnista kuusi sijaitsee Kuriilien saarilla, joita Japani pitää Venäjän miehittäminä, ja niillä on ainoastaan nimellinen hallinto. Kunnat kuuluvat 69 piirikuntaan, joilla ei ole hallinnollista merkitystä.

Alla olevassa taulukossa on lueteltu Hokkaidōn kunnat yleiskehitys- ja kehitystoimistoittain. Kaupungit on lihavoitu. Kursiivilla korostetut kunnat sijaitsevat Kuriilien saarilla.

Vanhat provinssit

Vuonna 1869 Hokkaidō oli jaettu 11 provinssiin ja 86 piiriin. Nämä provinssit hajotettiin vuonna 1882 ja korvattiin Hakodaten, Sapporon ja Nemuron prefektuureilla. Vuonna 1886 nämä kolme prefektuuria yhdistettiin Hokkaidōn viraston alaiseksi territorioksi. Hokkaidō sai täydet prefektuurin oikeudet 1947, mutta useimmista Japanin muista prefektuureista poiketen Hokkaidōn nimen prefektuuria merkitsevä pääte ei kuitenkaan ole -ken, vaan -dō.

Vanhat provinssit ja niiden piirit olivat seuraavat:

• Oshima (渡島ととう国こく)
• Shiriheshi (後志しりべ国こく)
• Iburi (胆振いぶり国こく)
• Ishikari (石狩いしかり国こく)
• Teshio (天塩てしお国こく)
• Kitami (北見きたみ国こく)
• Hidaka (日高ひだか国こく)
• Tokachi (十勝とかち国こく)
• Kushiro (釧路くしろ国こく)
• Nemuro (根室ねむろ国こく)
• Chishiman prefektuuri (千せん島国しまぐに)
• Karafuto

Historia

Nihonshokia pidetään yleisesti ensimmäisenä mainintana historiassa Hokkaidosta. Tekstin mukaan Abe no Hirafu johti suuren laivaston ja armeijan pohjoiseen vuodesta 658 vuoteen 660 ja kohtasivat Mishihasen ja Emishin heimot. Yksi paikoista, joihin Hirafu meni, oli nimeltään Watarishima ja sen arvellaan tarkoittaneen Hokkaidōta. Kuitenkin on olemassa useita teorioita tapahtumien yksityiskohdista, kuten Watarishiman sijainti ja Emishien ja Mishihasien sukulaissuhteet ainuihin.

Nara- ja Heian-kausilla Hokkaidōn asukkaat ryhtyivät käymään kauppaa Japanin etuvartion, Dewan provinssin kanssa. Keskiajalta alkaen Hokkaidōn asukkaita alettiin kutsua nimellä Ezo (蝦夷えぞ). Samoihin aikoihin Hokkaidōta alettiin kutsua nimellä Ezochi (”Ezo-alue”) tai Ezogashima ("Ezojen saari"). Ezot pääasiassa kalastivat ja metsästivät ja saivat riisin ja metallin vaihdossa japanilaisilta.

Muromachi-kaudella japanilaiset loivat siirtokunnan Oshiman niemimaalle välttääkseen etelän taisteluita. Kun yhä enemmän ihmisiä muutti siirtokuntaan, kasvoivat ristiriidat japanilaisten ja ainujen välillä. Erimielisyydet kasvoivat lopulta taisteluksi. Takeda Nobuhiro tappoi ainujen johtajan, ja japanilaiset voittivat taistelun. Nobuhiron jälkeläisistä tuli Matsumaen hanin johtajia, jotka hallitsivat Ezochin eteläosia aina Edo-kaudelle asti.

Matsumaen hanin talous perustui yksinomaan ainujen kanssa käytyyn kauppaan. Matsumaen suvulla oli yksinoikeudet kaupankäyntiin ainujen kanssa Azuchi-Momoyama- ja Edo-kausilla. Hiljalleen Matsumaen han onnistui muuttamaan olosuhteita niin, että kaupankäynti alkoi tuottaa Matsumaen suvulle voittoa. Vuonna 1669 osa ainuista nousi kapinaan Shakushainin johdolla, mutta japanilaiset kukistivat kapinan.

Edo-kauden lopulla šogunaatti ymmärsi pohjoisen puolustuksen tärkeyden venäläisiä vastaan ja otti suurimman osan Hokkaidōsta haltuunsa. Šogunaatti teki ainujen elämästä hieman helpompaa, mutta hallinnon pääpiirteet eivät muuttuneet.

Tokugawa-šogunaatin hävittyä Boshinin sodan osa shōgunin laivastosta pakeni Hokkaidōhon ja julisti siellä 25. joulukuuta 1868 perustetuksi itsenäisen Ezon tasavallan, jonka pääkaupunkina oli Hakodate. Keisarin laivasto kuitenkin tuhosi shōgunin laivaston rippeet Hakodaten meritaistelussa toukokuun alussa, ja kapinalliset antautuivat 18. toukokuuta.

Pian seuranneen Meiji-restauraation aikana Hokkaidō sai nykyisen nimensä. Saari muutettiin siirtokunnasta prefektuuriksi 1882, joskin lainsäädäntö yhtenäistettiin muiden prefektuurien kanssa vasta 1947.

Väestö

Muuhun Japaniin nähden harvaan asutulla saarella asuu vain vajaat kuusi miljoonaa ihmistä eli alle 5 % koko maan väestöstä. Hokkaidō on väkiluvultaan Japanin seitsemänneksi suurin prefektuuri.

Talous

Sonkyōn sola

Hokkaidō on Japanin hallitseva maatalousalue. Se tuottaa eniten riisiä ja kalaa sekä jakaa ykkössijan kasvisten tuotannossa.^[lähde? ]

Vaikka Hokkaidōlla on jonkin verran kevyttä teollisuutta (pääasiassa paperiteollisuutta, oluenpanoa ja elintarviketeollisuutta), suurin osa väestöstä on palvelualojen työllistämää.

Liikenne

Hokkaidōn ainoa maayhteys muuhun Japaniin on Seikan-tunneli. Suurin osa saarelle saapuvista saapuu lentoteitse: päälentokenttä on Chitosen lentoasema Chitosessa, hieman Sapporosta etelään. Tokio–Chitose on maailman ruuhkaisin lentoreitti. Sitä käyttävät kolmen lentoyhtiön 45 lentoa päivittäin. Yksi lentoyhtiöistä, Air Do, nimettiin Hokkaidōn mukaan. Hokkaidōhon pääsee myös lautalla Sendaista, Niigatasta ja muutamista muista kaupungeista.

Hokkaidōlla itsellään on melko kehittynyt rautatieverkosto, mutta moniin kaupungeista pääsee vain autolla tai bussilla.

Matkailu

Matkailu on tärkeä tulonlähde Hokkaidōlle. Matkailu on runsasta niin talvella kuin kesälläkin. Talvisin ihmiset tulevat pääasiassa laskettelemaan, kesäisin pääasiassa vaeltamaan ja rentoutumaan kymmenissä kuumissa lähteissä.

Myös perinteistä matkailua on paljon, ja Hokkaidō kaitakukinenkan, jossa esitellään muun muassa runsaasti ainujen kulttuuria, on yksi Japanin merkittävimmistä museoista.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hokkaidō Wikimedia Commonsissa

• Hokkaidōn prefektuurin internetsivut (japaniksi, englanniksi, kiinaksi, koreaksi, venäjäksi)
• Matkaopas aiheesta Hokkaidō Wikivoyagessa (englanniksi)